Tarinoita vuodelta 2008

Tähän foorumiin toisten luettavaksi matkapäiväkirjat tekemistäsi mp-matkoista.
Avatar
Petri
Viestit: 644
Liittynyt: 08 Loka 2008 18:21
Yccf:n luottamustoimet: Onhan noita tullut tehtyä.
Moottoripyörä: Wild Star
Oikea nimi: petri.matalalampi(miumau)gmail.com

Tarinoita vuodelta 2008

Viesti Kirjoittaja Petri »

Kirjoitampa tähän tarinan eräästä kesäloma reissusta, Olisi kiitettävää että muutkin kertoisi omat kokemukset, jotta tästä talvesta ei tulisi niin pitkä ja masentava.
Tarina saa olla hauska, surullinen tai surkuhupaisa, mieluiten vielä henkilökohtainen.

Raatteentien reissu. Tampere - Raatteentie. Lyhin reitti 600km

Jokaisen motoristin kunniaan kuuluu käydä Raatteentiellä, tutustumassa erääseen suomen sotahistorian merkittävään tapahtumaan.

Reittisunnittelu.
Niinkuin reittisuunnnitteluun kuuluu, tiet valitaan niin että tiessä ei ole keskiviivaa (oma mielipiteeni) Edellisenä päivänä kattelin reittiä ja päätin lähteä aamulla varhain liikkeelle tavoitteena yöpyä jossain matkan puolessa välissä.
Paluumatka sitten mennään sään mukaan.

Matkaan.
Aamulla tietysti satoi, kattelin säätutkasta että sade menee ohi puolenpäivän jälkeen joten starttaan sen perään, näin teinkin ja lähin Tampereelta suoraan ylöspäin Kuru, Virrat, Keuruu, Karstula, Lestijärvi josta sitten lähetin tekstiviestin nuoruuteni ihastukselle Haapajärvelle kysyäkseni lähtiskö se vaikka syömään paikalliselle ABC asemalle siinä sivussa ehkä yöpaikkaakin kun pikkulinnut kerto hänen olevan sinkku, vastauksena tuli että on kotipuolessa käymässä eikä näin ollen pääse :(

Haapajärvi.
Saavuin sitten Haapajärvelle, vaikka tätä tuttavaani en sielä tapaakkaan niin päätin silti syödä sielä ja yöpyäkkin.
Hääpäjärven asutus lähestyi ja vastaan tuli yks HD mies, nostin hänelle lapasen tervehdykseksi mutta mitään vastausta ei tullut, mielessäni kirosin hänet tylsistymään paikallisessa kyläyhteisössä.

Sitten se "hauskuus" alkoi.
Kurvasin ABC pihaan suunnittelemaan illan ohjelmaa, päätin etsiä sen leirintäalueen jonka olin edellisenä päivänä netistä katsonut, pyörin, pyörin ja pyörin sitä pientä keskustaa ympäri etsiessä leirintäaluetta kun sitten eräässä risteyksessä oikealle kääntyessä kytkinkahva meni hervottomaksi, siinä sateenjälkeisessä kosteassa kesähelteessä huurtui myös visiirini kun totesin että 'VITTU, KYTKINVAIJERI POIKKI'. No minä siinä ykkösellä körötellen keskustaa kohti kunnes näköpiiriin tuli tuttu ABC huoltsikka, mutta sinne reitti vei kieroliitymän kautta 'VOI PERKELE' mitenkähän tuosta selvitään? katseeni osui nurmikkoalueeseen tien ja huoltsikan välissä viisi metriä alaspäin, pohjalle ja parimetriä ylöspäin ja pihaan, ei muuta kuin 280kg kumia, rautaa ja muovia kohti ojan pohjalle, ei uskaltanut tankoa kääntää eikä koskea mihinkään hallinta laitteeseen kun totesin sen nurmikon olevan vielä sateen jäljiltä märkä.
Yli päästiin ja sain moponi pysäköityä ruutuun, vilkaisin ylityspaikka ja totesin mielessäni että olisi Bomber jätkäkin ollut kateellinen tempustani.
Joo. Kahvan kohdalta oli vaijeri poikki. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen, huoltikan terassilla oli mopo poikia limulla ja minä niiltä kysymää mistä tällaiseen ongelmaan saisi apua? pojat neuvo kävelemään 100m tuohon suuntaan jossa on jokin mopo/pyöräkauppa ja omistaja kuulema asui samassa talossa joten apua sieltä varmaankin saa, minä siitä käppäilemään osoittettuun suuntaan kun tämä jo kerran kiroamani HD mies oli ohittaa huoltsikka. minä käsi pystyssä viittoilen häntä kääntymään huoltsikan pihaan ja kas kummaa tuleehan se, minä selvitän asiani ja kaveri (kutsumanimeltään Mylläri, ymmärsin että hän on töissä paikallisessa betoni firmassa) mylläri katsoo vaijerin päätä ja ottaa puhelimen käteensä ja soittaa jonnekkin, minä tässä välissä soitan Vesalle Tampereelle että mistäs täältä sais uuden vaijerin mopooni, vastaus oli aikas masentava 'ei mistään sieltäpäin ja tuskimpa niitä on koko suomessa' (kotiin palattuani soitin maanantaina Tampereen KX putiikkiin ja totesivat että tilaukseen menee, lupasivat ehkä torstaiksi, torstaina klo n.13 soiti KX.ään ja sain tietää että vaijeri on jo Helsingissä. Perjantaina teksiviesti kertoi vaijerin saapuneen. varaosapuoli ei hyvä) Palataampa tarinaan, mylläri kysy onko mulla työkaluja mukana, no tottahan toki raskaankaluston asentajalla on pakki mukana, laukuun olin hettänyt lähtiessä monityökalun Leathermanin, siinä kaikki, sekin sen takia että saa makkarapaketin auki.
Ei hätiä, mylläri meni HD luo otti sieltä maatahipovasta kivespussin näköisestä sivulaukusta ruostepölyssä olevan työkalurullan ja kaivoi sieltä hiukan huonommassa kunnossa olevan Leathemanin ja totesi 'ei tässä mitään hätää' mylläri alkoi siinä kuoria kytkinvaijerin kuorta kahdella leathaemin avulla pois kun viereen kurvasi auto, sieltä kaveri tuli vaijerisokkelin kanssa kysyen käykö tämä?
mylläri siihen että reikä on liian pieni johon kaveri otti takakontista akkuporakoneen todeten ' minä tiesin sen joten otin tämän mukaan' reikää porattiin isommaksi mutta eihän se riittänyt, joten farmari kuski otti sokkelin mukaan ja kävi jossain poraamassa 4mm reijän vaijerisokkaan.
Pienen virittelyn jälkeen kytkinvaijeri saatiin kiinni kytkinkahvaan ja tuntu että kahva oli parempi kuin mopoa hankittaessa.
Kysäsimpä siinä sitten että missäs päin se leirintäalue on? vastauksena tuli ettei täälä ole leirintäaluetta, minä siinä väittämään vastaan ja kaivamaan Valitujenpalojen isoa karttakirjaa kun huomasin HD miesten nauravan ja ennen kuin edes löysin oikeaa sivua nauroin minäkin. Se leirintäalue sijaitsi Haapavedellä eikä Haapajärvellä (50km väliä) HD miehet suostu ottaan palkioksi ainoastaan (minä pakotin) kaffeet ja fiinerit, sain siinä kuulla että en ole ainoa joka sekoittaa matkoillaan Haapajärven ja Haapaveden.

Se ruokailui ja yöpyminen.
Ilta oli jo niin pitkällä että yöpymistä pitäis harkita, mylläri opasti lähimpään motoristin kannalta hyvään hotelliin jonne siten oli matkaa 300m.
Minä respaan ja nuorelle ja viehättävälle vastaanottovirkailialle kertomaan tarinan lyhennettynä. Myötätunnon saatuani ja hotellihuoneen otettuani tyttö lukee ajatukseni ja kysyy ´syönkö jotain sillä (klo 19.30) kokki lähtee kohta kotia?' kokki saapuu samassa tiskin taakse ja valittelee että jotku listassa olevat ruuat vaatii aikaa tehdä, minä siinä väsyneenä ja pienen morkkiksen omaavana ilmoitan että tee mitä sielä on lämpimänä. Maksan siinä huoneen, 4 tuoppia ja ruuan että voin aamulla jatkaa matkaa ilman suuria ajatteluja.
Saan siinä ensimmäisen tuopin juotua kun kokki tuo "pesuvadin" eteeni, siinä on lihaa kolmessa eri muodossa ja perunaa kahdessa lisäksi reunat on kuin Wintterin värimainos vihanneksista,
Kilttinä poikana söin kaikki ja katselin niitä kahta täynnä olevaa tuoppia kun ruoka alkoi mennä jäseniin ja painaa silmäluomia alaspäin.
Otin tuopit käteeni ja tiskiltä päivän iltalehdet, ilmoitin tytölle että olen väsynyt ja menen näitten kanssa huoneeseeni, tyttö nauroi ja sanoi vie vain.
Kaksi tuoppia tyhjään mahaan tekee ihmeitä ja vielä kun nätti respan tyttö nauraa niin tekis ehdottaa jotakin, mutta enhän minä Yccf jäsenenä, ei ei.

Aamu.
Tai paremminkin ilta, pari tuoppia, TV ja ristikko lehdestä puoliksi täytettynä ei auttanut untenmaille, no tulihan se uni ja aamu.
Mitäs nyt tehdään? kytkin on tavallaan korjattu ja määränpäähän Raatteentielle on matkaa useita satoja kilometrejä ja takasinkin vielä, Vesalta edellis iltana sain ohjeet että kyllä DragStarissa vaihteet menee päälle ilman kytkintäkin mutta liikkeelle lähtö on vähän ongelmallista.
Aamupalaa siinä syödessä mietin palatakko Tampereelle takaisin vai jatkaako matkaa Raatteentielle?
Isänmaallisena ihmisenä totesin että vuonna 1940 Raatteentien taisteluihin osallistuneilla sotilailla oli hiukan suuremmat huolet kuin minulla joten etupyörä käännettin kohti koilista, olihan nyt kesä ja kesäloma. matkalla sitten harjoiteltiin vaihteitten vaihtoa ilman kytkintä. (suosittelen tätä harjoittelua muillekkin)

Kiitos lopussa seisoo.
Raatteentie tuli nähtyä, paluumatkalle sitten ajoitukseksi sopi se Haapajärvi jossa oli Kirjavankierros kokoontuminen.
Tämän kesän uusiomotoristina oli vähän orpo olo, mutta kun käsi ojossa kun käveli Yccf kankaan luo ja tutustu paikala oleviin Yccf jäseniin niin sittenhän se vasta hauskuus alkoi, se onkin sitten jo toinen tarina. Kiitos paikalla oleville jäsenille hienosta tapaamisesta.
Tiesin että mylläri tulee myös kirjavalle joten vein hänelle ja kaverille kaks pulloo latomaisemaa, suuttuvat kun jälleen halusin "maksaa" avusta muta ei tasajako nautinnosta :)

Petri

Ps. tämä vaijerisokka ja leatherman on nyt aina mukana, jos vaikka joku muu sitä tarvii.
Pss. hauska elämä on kivempaa kuin äidinkielillelinen oikein kirjoitus

Avatar
tyrwää
Viestit: 388
Liittynyt: 08 Loka 2008 09:05
Moottoripyörä: Yamaha Virago 750 vm.96. mopoilua v. 1968
Oikea nimi: jokke mäkinen

Re: Tarinoita vuodelta 2008

Viesti Kirjoittaja tyrwää »

:lol: helvete petri. hiano ja valaseva reissutarina joka irrotti hymyn ja nauruakin, nooh nää reissut josa tapahtuu kommervenkkejä on kai parhaita. mut ku osasit niitä sepustaa viä muitakin kiinnostavalla tavalla...tattis ja lissää vaan julki muutkin matkaajat :lol: :lol: ostiks muuten salmisen kainon kirjan raatteen konepistooliorkesteri? o hiukka hyvä :!: on siä myynnis :!: ja kun kirjailija on mun hyvä tuttu ni saa multaki :oops:omistuskirjotuksella :mrgreen:
annoin pikkurillin, mutta piru vei koko miehen

Avatar
Ripa
Viestit: 71
Liittynyt: 28 Loka 2008 14:54
Moottoripyörä: Yamaha

Re: Tarinoita vuodelta 2008

Viesti Kirjoittaja Ripa »

on mullekin jääny avaimia isomppaa haapajärvelle , aikoja sitten ;)
Ei oo helppoo jos on vaikeeta

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Matkakertomuksia”